Avainsana: Italia

Kaipuu menneisiin seikkailuihin Tanskassa ja Italiassa

Viime viikkoina on ollut katkeransuloista seurata Facebookin tarjoamia muisteloita aikaisemmilta vuosilta, sillä tähän aikaan vuodesta on ollut tapana nauttia elämästä reissun päällä. Toistaiseksi nämä kesätaitteen reissut ovat sijoittuneet joko Tanskaan tai Italiaan. Voi juku, miten ikimuistoisia reissuja ne ovat kaikki olleet! ❤️

Ikävän taltuttamiseksi keräsin tähän muutamia suosikkiotoksiani viime vuosien touko-kesäkuun reissuilta.

2017, toukokuu / Kööpenhamina, Tanska:
Olen aiemmin maininnutkin, että hyvät ystävämme asuvat Kööpenhaminassa ja heillä pyrimme vierailemaan säännöllisesti. Eikä kyllä haittaa yhtään, että Kööpenhamina on aivan ihana kaupunki.

Ei siis ihme, että melko taajaan on tullut kesän kynnyksellä matkattua tuohon ruokapaikkojen ja päänkokoiset drinkkien herkkukeitaaseen. Kaupungiosien suomista persoonallisista kaduista puhumattakaan. Paikallisten boheemiin elämäntyyliin olisi helppo sulautua ellei kulkisi turrena kamera kaulassa koko ajan.
Tarkemmin kokemuksia Kööpenhaminasta luettavissa täältä!

2017, kesäkuu / Cinque Terre, Italia:
Italiaan suuntasin ensi kerran vasta muutama vuosi sitten, jolloin matkasin joogalomalle viikoksi Italian Rivieran maisemiin. Mikä paratiisi! En enää ihmettele, miksi Italia vangitsee joidenkin matkailijoiden sydämen totaalisesti. Ei olisi kyllä helppoa asustella siellä, sillä taivaallinen ruoka saisi vaa’an rikki melko nopeasti. Oi, nam!
Lisää kokemuksia Italiasta luettavissa täältä!

2018, toukokuu / Kööpenhamina, Tanska:
Jep, taas täällä! Tällä kertaa suuntasin Köpikseen ystävieni kanssa. Reissu oli lähtökohtaisesti siis hyvin erilainen, enemmän turistihommia vähemmän Mikon suosimia erikoisolutravintoloita (jälkimmäistä ei siis lainkaan). Olimme vuokranneet ystävieni kanssa kattohuoneiston melko läheltä keskustaa. En käsitä (tai käsitän, mutta unohdan sen aina), miten Tanskassa ei ole hissikulttuuria, huh!
Tarkemmin kokemuksia Kööpenhaminasta luettavissa täältä!

2019, kesäkuu / Milano & Como-järvi, Italia:
Tasan vuosi sitten tutustuin Milanoon ja sen upeisiin historiallisiin kaupunginosiin yhdessä ystäväni kanssa. Olisin voinut viettää koko viikon keskuspuistossa, se on niin kaunis, iso ja vilkas paikka. Yllätyin, miten hurjan paljon kaupungissa on nähtävää ja tehtävää. Milanosta on myös helppo lähteä junan tai turrebussin mukana lähiseuduille, joten teimme päiväretken Como-järvelle. Pienen hetken kuvittelin olevani James Bond -elokuvassa serpentiiniteillä matkatessa sekä moottoriveneitä seuratessa.
Lisää Como-järvestä luettavissa täältä!

Mielikuvituksen voi toki antaa lentää myös Suomessa,
joten palataan asiaan!

Kesäterveisin,
– AaKoo

Como-järven maisemissa

Varoitus! Julkaisun maisemakuvat saattavat aiheuttaa sydämentykytyksiä ja katkoksia hengityksessä.

Eipä ole tullut päivitettyä turinoita (liian) pitkään aikaan, mutta ei anneta sen häiritä. Tässä välissä on tullut kuitenkin reissattua ja valokuvattua niin Berliinin, Köpiksen, Milanon kuin Nizzankin maaperällä. Enimmäkseen olen kuitenkin kuvannut työni puitteissa kulttuuritapahtumissa ja omaksi huviksi muotokuvausta lähipiiriäni mallina hyväksi käyttäen. Näihin palaan jonain toisena kertana.

Tässä postauksessa haluan jakaa kanssanne ainutlaatuisen Como-järven seudun kuvia ja hetkiä niiden ympäriltä. Kävimme Milanossa ystäväni Hannelen kanssa kesäkuussa harrastamassa hieman kulttuuria, mutta ennen kaikkea nauttimassa Milanon ja siis myös Como-järven upeista maisemista. Kyllä kannatti!

Alkuperäisenä ajatuksena oli hypätä junaan ja löytää itsensä Como-nimisestä kylästä, mutta bongasimme Milanon turisti-infosta, että sinne tehtiin myös päiväretkiä, jossa ei tarvinnut kuin hypätä bussiin, laittaa kuulokkeet korvaan ja kuunnella oppaan turistihöpinöitä päivän mittaan ja seurata häntä kamera kädessä osan päivää.

Ei siinä kohdassa jaksanut stressata juna- ja laiva-aikatauluista ja halusimme myös kuulla Como-järvestä historiaa ja muita faktoja, joten tartuimme tarjoukseen. Oli kyllä ihan hauskaa leikkiä turistia ns. ”japanilaisturistin elkein”. Itse kun on tottunut ottamaan selvää aikatauluista yms. (tai joku muu on ottanut selvää) ja mennyt enemmän oman pään mukaan. Ihan hauskaa vaihtelua tämä oli kyllä.

Yllä olevat kuvat ovat Como-kylän satoa. Ihastuttavista pikkukaupoista, sympaattisinta paikallisista ja pienistä italialaisista herkuista koostui meidän lyhyehkö visiitti kylässä ennen laivaan siirtymistä.

Ahtaanpaikankammoisten kannattaa varautua pelkotiloihin laivaan siirtyessä, sillä Como-järvi tunnetusti on turistien suosima paikka ja sen kyllä viimeistään satamassa huomasin itsekin. Onneksi odotus ahtaassa satamanokassa ei kestänyt kauaa ja vähitellen valuimme kaikki tiiviissä rykelmässä laivaan.

Yllä kuvia Como-kylän ja Bellagio-kylän välimaastosta.

Bellagio-kylä oli meidän päiväretken pääkohde (kuvat yllä). Se on juurikin se kylä, josta Las Vegasin samanniminen hotelli on saanut nimensä. Älä kysy miksi, en muista enää vastausta. Kylä oli oikein kiva, ehkä turhan turistinen meikäläisen makuun, mutta kyllä sinne matkaisin uudelleen ihan vain nähtävyyksien vuoksi. Kun jaksaa kivuta kylän portaat ihan ylös asti on epärealistista katsoa portaita alaspäin ja nähdä meri taustalla samalla korkeudella.

Shoppailun ja lounaan jälkeen oli aika jatkaa matkaa, eipä jäänyt kyllä itselle olo, että jotain jäi näkemättä. Pääkadut tuli melko nopeasti (helteestä huolimatta) kierrettyä.

Olen tänä kesänä ollut hyvin paljon joko meren, järven tai lammen lähettyvillä ja en vaihtaisi niistä hetkistä ainuttakaan pois. En tiedä sitten, mistä se kertoo, mutta niiden äärellä on meikäläiselle tullut hyvin levollinen olo, joten ei se voi olla huono asia.

Vaikka olenkin pyrkinyt vähentämään kameran takana oleilua, on mielestäni onni että on valokuvat, johon voi syventyä kun täällä Suomessa on ainakin tänä viikonloppuna vähän syksyn viileyden tuntua.

Elokuisin terveisin,
AaKoo / Feather On The Move

Itserakkauden vaikeudesta

Kesäloma. Se helpoin ajankohta pitää huolta itsestään. Väärin. Päässä ruksuttaa, mitä kaikkea pitää muistaa tehdä tai mitä tulisi tehdä nyt, kun on aikaa enemmän olla kotona. Siispä pakenin Italiaan. Pää on kuitenkin yllättävän vaikea saada mukautumaan tähän hetkeen. On vaikea päästää irti suorittamisesta, puuhasteluun olisi niin helppo hukuttaa ajatukset.

En ole ylisuorittaja-tyyppi, mutta oma hyvinvointi jää helposti muiden asioiden jalkoihin. Haluan antaa kaikkeni toisille, mutta en osaa suhtautua samalla tavalla itseeni. Sanonnan mukaan, itseään varten täällä eletään, mutta itse en osaa ajatella noin itsekkäästi. Kun muilla on asiat hyvin, itselläni on kaikki hyvin + jokunen lisäkilo takataskussa. Tähän toimintapaan pyrin tekemään nyt muutoksen. Tulin siis opettelemaan itserakkautta Italiaan – joogan ja läsnäolon kautta. Itseäni varten.

Jooga on ollut rakas harrastukseni jo vuosia. Sekin jäi kuitenkin kaikkien muiden harrastusten (kuten blogin kirjoittelun) tavoin velvollisuuksien jalkoihin puoli vuotta sitten uuden työn myötä. Nyt olen joogalomalla puolen vuoden joogatauon jälkeen. Käytännöllisesti katsoen siis lähden taas nollasta. Masentavaa, mutta jooga on siitä ihana laji, että suorittamista ei sallita. Vaikka olen taas se kömpelö norsunpoikanen taiteilemassa joogamaton päällä, joogaharjoitus antaa rohkeutta olla sinut sen kanssa, että olen jälleen laiminlyönyt omaa hyvinvointiani.

Siksi ajattelinkin toimia tällä viikolla päinvastaisesti tapojeni sijaan. Ei ole pakko sännätä sinne ja tänne. Täällä Pohjois-Italiassa, Liqurian rannikolla Cinque Terressä olisi hurjan paljon nähtävää ja koettavaa, mutta tällä kertaa otan ihan vain pienin askelin. Rannan hiekka varpaiden alla ja auringon jäljet olkapäillä riittävät tältä erää.

IMG_8095

Tällä kertaa keskityn itseeni ja toimin tuntemusteni mukaan. Ensimmäistä kertaa todella pitkään aikaan. Näennäinen viikkoaikatauluni koostuu 1-2 joogatunnista/päivä ja parista patikointiretkestä kukkuloilla. Siinä se. Muun ajan käytän ajatusteni työstämiseen ja auringosta nauttimiseen. Kaikkiin harjoituksiin ja patikointiretkiin ei ole pakko osallistua.

Olen kyllä salaa rakastunut tähän pienen kalasatamakylän Monterosso al Maren tunnelmaan ja lintujen viserrykseen. Sellainen on kyllä aina viehättänyt minua enemmän kuin suurkaupungin vilske ja ahtaus. Täälläkin tuntee itsensä kyllä pieneksi, kun on melkoiset kukkulat muistuttamassa itsestään joka puolella.

Alue kuuluu Unsecon maailmanperintölistalle ainutlaatuisen ulkomuotonsa ja historiansa takia. Mitä kaikkea kukkulat ja sen ihmiset ovat nähneetkään. Alue on moneen kertaan ollut luonnonarmoilla (tuhoisat mutavyöryt ym.), historian tapahtumista puhummattakaan, mutta jälleen alue kukoistaa upeampana kuin koskaan. Siitä voisin ottaa oppia.

Kirjoittelen tätä tekstiä rantakadun kahvilassa paikallista foccacia-leipää lounaaksi maistellen. Kävin äskettäin kävelemässä rannalla ja kastamassa varpaat Liqurian aallokossa. Uskomatonta, että lähdin taas reissuun tajuamatta, että olen tosiaan Italiassa ensimmäisen kerran elämässäni. Nautin elämästä nyt täysillä – omilla ehdoillani. Se ei ole keneltäkään pois vaan päinvastoin. Sen oivaltaminen on ollut tämän päivän rikkaus.

Aurinkoisin lomaterveisin,
AaKoo

Blogi heräilee talviunilta

Kellojen siirtämisen myötä on aika herätellä blogikin talviunilta. Mennyt talvi meni pitkälti uuden työn haltuun ottamisessa, mutta ehdin myös kartuttaa matkakuumeen äärimimilleen Matka 2017 -messuilla. Huhheijaa, mitkä messut! Valitettavasti olin niin touhukas tammikuussa, että niistä fiilistely ja tärppien antaminen jäi haaveeksi. Pahoittelen. Toisaalta loistavia lento- ja matkatarjouksiahan matkanjärjestäjät julkaisevat pitkin vuotta, joten niitä tulen vinkkaamaan vähintään tuonne Feather On The Move -Facebookin puolelle tasaiseen tahtiin. Kannattaa se siis viimeistään nyt laittaa seurantaan. 😉

8

Kuten sanottua matkakuume on aivan järkyttävä tällä hetkellä ja monenlaiset reissusuunnitelmat ovat nyt lentolippujen ostamista vaille valmiita. Kerron niistä lisää, kun aika on oikea. Muun muassa ihastuttava Kööpenhamina ja ensivisiitti Italiassa ovat haavekuvissa vahvasti mukana. Loppuvuoden kaukolomakohteen suunnittelusta puhumattakaan. Kiäh, kiäh. 🙂 Millaisia reissuhaaveita sinulla on tälle vuodelle?

Aurinkoista kevättä kaikille!

Terveisin,
AaKoo