1-vuotispäivä ja yllätysarvonta!

Vuosi sitten tartuin kynään ja päätin jahdata matkailuun ja kirjoittamiseen liittyvää unelmaani. Se meni yhdessä hujauksessa ja ehdin päästä vasta alkuun. Vielä on lukuisia matkakertomuksia jaettavana ja uusia seikkailuja suunnittelematta. 

1-vuotisjuhlan kunniaksi minulla on teille rakkaat lukijat yllätys. Ensi viikolla on jokaisen inspiraatiota hapuilevan matkailijan unelma – matkamessut Helsingissä. Siellä toinen toistaan houkuttelevampi ständi kutsuu tutustumaan mitä värikkäämpiin ja eksoottisempiin maailman maihin, kuitenkaan klassikkokihteita unohtamatta, monien hyvien tarjousten siivittämänä. Niistä kekkereistä ei kannata pysytellä poissa, sillä tänä vuonna teemoina lavoilla on muun muassa aktiivimatkailu, luonnossa vaeltaminen niin täällä kotisuomessa kuin peräti sademetsissä ja monen matkailijan unelma -maailmanympärimatkat. Vuoden 2017 partnerimaa on Turkki ja toki Suomi100 näkyy myös vahvasti messuilla.

Ja mitenkäs matkamessut liittyvät yllätykseeni? Yleensä päivänsankari saa lahjoja, mutta nyt päivänsankari eli Feather On The Move haluaa antaa lahjan yhdelle lukijalle. Kommentoi alle, mihin sinä haluaisit matkustaa ja miksi ja voit voittaa 2 hengelle liput Matkamessuille! Vastausaikaa on vain maanantaihin klo. 14:00 asti, joten vastaa samantien ja liput saattavat olla sun. 😉


En malta odottaa, että kohta pääsee kokemaan maailmanympärimatkan ihan vain yksien seinien sisällä. Toivottavasti törmäillään siellä!

– AaKoo

Loppiaisen taikaa

Uusi vuosi, uudet kujeet. Meille kaikille tuttu sanaparsien klassikko näin alkuvuodesta. Kuin yhdessä yössä meihin kaikkiin iskostuu hirmuinen motivaatiopiikki ja usko, että nyt minä parannan tapani ja elän onnellista tasapainoista elämää. Ajatuksena se on kovin kaunis, mutta käytännössä kaatuu rähmälleen viimeistään tammikuun puolessa välissä tai jo joulun poiskorjaamisen yhteydessä takaisin kaappiin.

Minä puolestani aloitan vuoden siitä mihin edellinen jäi. En koe, että itsensä kehittäminen tapahtuu aikajanalla tammikuu-joulukuu vaan se on elinikäinen projekti. Ihan vain pienin askelin eteneminen kohti unelmiani. Se on itselleni hyväksi havaittu tapa. Ja toteutettavaksihan unelmat on tehty. Kaiken ei tarvitse tapahtua tässä ja nyt. Saavutukset edellyttävät kovaa työntekoa, monen liikennevalon kautta voitoon.

loppiainen2017-featheronthemove

Oletko kuullut, että muumit ovat muuttamassa Muumimuseon myötä Tampere-talolle kesällä? Minun uuteen vuoteen kuuluu uusi työ. Osittain se tapahtuu muumien parissa, mutta siihen kuuluu myös paljon muutakin. Tämä teille tiedoksi, sillä tulen tutustumaan muumeihin ihan uudella tavalla ja heidän elämänviisauksiaan varmasti sivuan täälläkin. Niissä piilee mielestäni elämän nerous. Itse Muumimuseon mainostamisen jätän heille itselleen, siitä ei huolta, ei blogista tule saamaan muumiähkyjä.


Lisäksi uusi vuosi toi tullessaan uusia ihania muistoja rakkaiden ihmisten kanssa. Vietin loppiaisviikonlopun lapsuusmuistoissa Ypäjällä. Reino nautti suunnattomasti, kun pääsi pomppimaan lumikasasta toiseen pellolla sekä metsässä ja minä ulkoiluretkestä isoäitini ja tätini kanssa uudella laavulla. Sen oli serkkuni vasta äskettäin rakentanut läheiseen perhepiirin metsään. Harmi ettei siitä tullut nyt otettua hyvää kuvaa, mutta toisaalta jotkut asiat on hyvä pitää piilossa. 😉

Luonnossa on kyllä oma taikuutensa, oli vuodenaika mikä hyvänsä. Oli ihanaa katsella nuotion tulta ja vaan pysähtyä hetkeksi keskelle metsän rauhaa ja katsella ympäriinsä. Nautin pienestä parin tunnin retkestämme suunnattomasti, sain viettää kauniin hetken ihmisten kanssa, joita näen kovin harvoin. Ikimuistoiset hetket koostuvat niin yksinkertaisista pienistä asioista kuin makkaratikusta, suojaisasta laavusta ja puheensorinan ja metsän hiljaisuuden tasapainosta. Täydellinen pieni hetki elämässä.

img_6641

Vaikka toisaalta olen kauheissa matkakuumepöhinöissä tällä hetkellä, olen myös kiitollinen, että olen oppinut arvostamaan Suomen luontoa. Ystäväni vinkkaamana osallistun ”Retkihaaste 2017” -tapahtumaan. Idea on hyvin yksinkertainen ja mielestäni jopa nerokas. Haaste käsittää 52 kohtaa, jotka tulee toteuttaa vuoden 2017 aikana. Yksi retki siis jokaiselle vuoden viikolle. Osassa pitää pienoisesti haastaakin itseään, mutta mitään mahdottomuuksia ei ole joukossa.

Tunnollisena osallistujana en aio yhdistää kohtia keskenään, jos siihen tulee mahdollisuus vaan merkitsen muistiinpanoihini toteutetuksi yhden kohdan kerrallaan. Ennen kaikkea tarkoituksena ei tässäkään asiassa ole olla suorittaja vaan nauttiva osallistuja. Nauttia siitä, että pääsee toteuttamaan näitä asioita – omasta tahdostaan luonnon helmassa. Kohdan 18 toteutin siis eilen.

Tässä vielä linkki tapahtuman Facebook-linkkiin, jos vasta kuulit asiasta ensimmäisen kerran ja haluat osallistua tapahtumaan. Lisäohjeet löytyvät siis linkin takaa, mutta retkihaasteen kohdat löytyvät myös alta. Toivottavasti sain sinutkin innostumaan luonnossa liikkumisesta. Jos jaat kuvia somessa, esimerkiksi Facebookissa tai Instagramissa, muista merkitä hashtagit #retkihaaste2017 #52retkeävuodessa kuvan oheen.

52 retkihaastetta vuodelle 2017:
1. Retki lähimetsään.
2. Retki kansallispuistoon.
3. Retki luontokohteeseen, jossa et ole aikaisemmin käynyt.
4. Retki luontokohteeseen, jossa on luola.
5. Retki luontokohteeseen, jossa on pitkospuut.
6. Retki luontokohteeseen, jossa on suo.
7. Retki luonnonsuojelualueelle.
8. Retki luontokohteeseen, jossa on jääseinämä tai jäämuodostelmia.
9. Retki kohteeseen, jossa on kalliomaalaus.
10. Retki saareen.
11. Sieni-/marjaretki.
12. Retki lintutornille.
13. Vietä yö ulkona -retki.
14. Lintubongausretki.
15. Retki luontokohteeseen, jota ystävä suositteli.
16. Retki luontokohteeseen, jota suositeltiin sosiaalisessa mediassa.
17. Retki luontokohteeseen, josta luit lehdestä tai kirjasta.
(x) 18. Retki metsään, jossa olet käynyt lapsena.
19. Retki luontopolulle, jonka nimi on kaunis.
20. Retki kodalle tai nuotiopaikalla, jossa syöt lämpimän ruoan.
21. Retkiluontokohteeseen, jossa on koski.
22. Kuppi kuumaa kuksasta -retki.
23. Retki luontokohteeseen, jossa olet jo pitkään halunnut käydä.
24. Retki niitylle bongaamaan perhosia.
25. Jälkiä lumessa -retki.
26. Retki vesillä.
27. Retki luontokohteeseen, jossa on vanha puu.
28. Kotipaikkakuntaasi liittyvä luontokohde.
29. Päiväretki luontoon.
30. Luontoretki, jossa patikoit yli 10 km.
31. Luontoretki samaan kohteeseensa neljänä eri vuodenaikana.
32. Retki omaan suosikkiluontokohteeseen
33. Retki luontokohteeseen, jonka teet yksin.
34. Retki luontokohteeseen, kun arki tuntuu raskaalta.
35. Retki luontokohteeseen, jossa on metsälampi.
36. Retki geokätkölle.
37. Retki auringonnousun aikaan.
38. Retki perinnemaisemissa.
39. Retki, jonka aikana opettelet tunnistamaan kasveja.
40. Retki luontokohteeseen, joka on vähintään 120 metriä merenpinnan yläpuolella.
41. Retki luontokohteeseen, jossa ylität sillan.
42. Retki luontokohteeseen, jonka nimessä on eläin.
43. Ruskaretki
44. Retki jäälle.
45. Kerää luonnossa olevat roskat -retki
46. Retki luontokohteeseen, jossa pysähdyt aistimaan luontoa.
47. Retki, jolla havainnoit keväänmerkkejä.
48. Retki sateella.
49. Retki luontokohteeseen, jossa haastat itsesi.
50. Retki luontokohteeseen, johon yhdistät lempiharrastuksesi.
51. Luontoretki keskellä kaupunkia.
52. Luontoretki teemapäivänä.


Tässä kuulumiset tällä kertaa, kannattaa pysytellä kuulolla, sillä pian on aika julkistaa eräs jännä yllätys blogin 1-vuotispäivän kunniaksi! 🙂

– AaKoo

 

 

Kirjoittamisen ilosta

Pää pursuaa täynnä ajatuksia, joten täytyy vyöryttää ne ulos. Tähän väliin kevyempi ja huolettomampi postaus, sillä vähän hävettää vieläkin, miten tuosta sunnuntain Turistina Helsingissä -tekstistä tuli tuollainen järkäle. Myötätuntoni heitä kohtaan, jotka jaksoivat lukea tekstin loppuun asti. Pistän sen pienen julkaisutauon piikkiin. Aika hypetystä se teksti taisi olla alusta loppuun ihan vain, koska pääsin kirjoittamisen makuun pitkästä aikaa.

Mutta asiaan. Olen niin fiiliksissä tästä blogihommasta. Vierastan edelleen sanaa blogi, sillä se kuulostaa meikäläisen korvaan lifestyleasiantuntijoiden tai muotidiggaajien kirjoitusalustalta. Itsehän en ole minkään alan asiantuntija, korkeintaan oman elämäni ja sitäkin vielä opiskelen kokeillen uusia asioita mahdollisimman usein. Rakastan reissaamista, valokuvaamista ja liikunnallisia irtiottoja, mutta näköjään myös höpöttämistä kirjallisessa muodossa ja uutta kiiltävää työkaluani – läppäriä, jonka kanssa on ollut ilo tutustua sylikkäin viimeillat sohvan nurkassa. Nyt on hyvät speksit kehittää tätä harrastusta eteenpäin. Vielä kameran kanssa olisi päivittämisen varaa, mutta etenen pienin askelin.

Niin tässä blogiharrastuksessa kuin myös reissaamisessa, tunnen olevani vasta alkutekijöissä. Tuntuu, että mitä enemmän paikkoja näen, sitä enemmän on vielä näkemättä ja kokematta. Ylläolevat kuvat ovat (oikealta vasemmalle) Uruguaysta ja San Franciscosta. Ensitöikseni reissuilla on aina saatava varpaat ujutettua vedenrajan rantahiekkaan  – tavalla tai toisella.

Olen oppinut kahdessa kuukaudessa blogin pitämisestä ja sen ulottuvuuksista paljon, mutta kuten sanottua, opintomatkani on vasta alussa. Ensimmäinen tavoitteeni tässä harrastuksessa oli tutustua muihin kaltaisiini bloggaajiin erityisesti matkailun saralta. Esimerkiksi eilen odotin koko päivän illalla Twitterissä tapahtuvaa puolituntista #matkachat -keskustelua muiden kanssa ja se todella oli odottamisen arvoista. Aiheena oli tällä kertaa Etelä-Amerikka. Olenkin siitä täällä varmasti hehkuttanut, miten se on Väli-Amerikan ohessa suosikkimaanosani, joten voitte arvata miten täpinöissäni luin ja kommentoin muiden kokemuksia mantereesta ja otin myös talteen muiden antamia matkavinkkejä.

Haaveenani on, että voisin kirjoittaa matkailusta enemmänkin, mutta tiedostan, että siihen minun tarvitsee kartuttaa vielä lukuisia kirjallisia kilometrejä, maantieteellisistä puhumattakaan. Kuitenkin tiedoksi, että blogi saattaa vähitellen siihen suuntaan enemmän keskittyä, jos vaan mielekkäitä aihepiirejä ja matkakohteita tulee vastaan.

Onneksi kotimaammekin tarjoaa lukuisia aiheita kirjoittamiseen ja mielellänihän minä paikkoja muutenkin koluan (allaolevat kuvat San Franciscon Golden Bridgen kupeesta). Matkakertomuksiakin on vielä lukuisia julkaisematta. Eikä siihen Portugalin reissuunkaan ole enää kuin kaksi viikkoa. Voisin harkita kohta jo matkalaukun hakemista varastosta, mutta en ihan vielä.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Kuten Rohkeus toteuttaa unelmia -tekstissä sivusin, elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi asioihin, jotka eivät tunnu mielekkäiltä ja herätä sisintä eloon. Kirjoittaminen on minulle juuri sitä ja vaikka vielä palauttelen mieleeni oikeinkirjoittamisen oppeja, onhan se todella ilahduttavaa huomata, miten Facebookissa blogia seuraa jo mukavasti uusia kasvoja, joita en tunne entuudestaan. Olen kiitollinen ja otettu aivan jokaisesta teistä lukijasta. Kiitos!

Toivottavasti viihdytte jatkossakin matkassa mukana,
– AaKoo