Kaipuu menneisiin seikkailuihin Tanskassa ja Italiassa

Viime viikkoina on ollut katkeransuloista seurata Facebookin tarjoamia muisteloita aikaisemmilta vuosilta, sillä tähän aikaan vuodesta on ollut tapana nauttia elämästä reissun päällä. Toistaiseksi nämä kesätaitteen reissut ovat sijoittuneet joko Tanskaan tai Italiaan. Voi juku, miten ikimuistoisia reissuja ne ovat kaikki olleet! ❤️

Ikävän taltuttamiseksi keräsin tähän muutamia suosikkiotoksiani viime vuosien touko-kesäkuun reissuilta.

2017, toukokuu / Kööpenhamina, Tanska:
Olen aiemmin maininnutkin, että hyvät ystävämme asuvat Kööpenhaminassa ja heillä pyrimme vierailemaan säännöllisesti. Eikä kyllä haittaa yhtään, että Kööpenhamina on aivan ihana kaupunki.

Ei siis ihme, että melko taajaan on tullut kesän kynnyksellä matkattua tuohon ruokapaikkojen ja päänkokoiset drinkkien herkkukeitaaseen. Kaupungiosien suomista persoonallisista kaduista puhumattakaan. Paikallisten boheemiin elämäntyyliin olisi helppo sulautua ellei kulkisi turrena kamera kaulassa koko ajan.
Tarkemmin kokemuksia Kööpenhaminasta luettavissa täältä!

2017, kesäkuu / Cinque Terre, Italia:
Italiaan suuntasin ensi kerran vasta muutama vuosi sitten, jolloin matkasin joogalomalle viikoksi Italian Rivieran maisemiin. Mikä paratiisi! En enää ihmettele, miksi Italia vangitsee joidenkin matkailijoiden sydämen totaalisesti. Ei olisi kyllä helppoa asustella siellä, sillä taivaallinen ruoka saisi vaa’an rikki melko nopeasti. Oi, nam!
Lisää kokemuksia Italiasta luettavissa täältä!

2018, toukokuu / Kööpenhamina, Tanska:
Jep, taas täällä! Tällä kertaa suuntasin Köpikseen ystävieni kanssa. Reissu oli lähtökohtaisesti siis hyvin erilainen, enemmän turistihommia vähemmän Mikon suosimia erikoisolutravintoloita (jälkimmäistä ei siis lainkaan). Olimme vuokranneet ystävieni kanssa kattohuoneiston melko läheltä keskustaa. En käsitä (tai käsitän, mutta unohdan sen aina), miten Tanskassa ei ole hissikulttuuria, huh!
Tarkemmin kokemuksia Kööpenhaminasta luettavissa täältä!

2019, kesäkuu / Milano & Como-järvi, Italia:
Tasan vuosi sitten tutustuin Milanoon ja sen upeisiin historiallisiin kaupunginosiin yhdessä ystäväni kanssa. Olisin voinut viettää koko viikon keskuspuistossa, se on niin kaunis, iso ja vilkas paikka. Yllätyin, miten hurjan paljon kaupungissa on nähtävää ja tehtävää. Milanosta on myös helppo lähteä junan tai turrebussin mukana lähiseuduille, joten teimme päiväretken Como-järvelle. Pienen hetken kuvittelin olevani James Bond -elokuvassa serpentiiniteillä matkatessa sekä moottoriveneitä seuratessa.
Lisää Como-järvestä luettavissa täältä!

Mielikuvituksen voi toki antaa lentää myös Suomessa,
joten palataan asiaan!

Kesäterveisin,
– AaKoo

Nizza – herkuttelijan ja auringonpalvojan unelmakohde

Tämän kevään ajan itse kukin on totutellut olemaan tiiviisti kotikuplansa sisäpuolella. Kyllä se on myönnettävä, että ihan hirveetä tämä on, ei siitä mihinkään pääse. Kaikki reissut, odotetut kevään ja nyt myös kesän tapahtumat sekä sovitut tapaamiset sukulaisten ja ystävien kanssa on peruttu. Nyt huomaan, kuinka tärkeä voimavara edellä mainitut asiat itselleni ovat. Tänä aamuna meidän piti herätä Barcelonan aamuun ystäväperheen kanssa, mutta toisin kävi.

Tilanteen mielekkyys alkaa vaatimaan itseltäni jo hieman mielikuvitusta. Toisaalta koti on ihmisen paras paikka viettää eristäytymistä, ja huomattavasti huonomminkin voisi olla. Huomaankin usein hautautuvani viime vuosien reissukuvien lämpöisiin hetkiin. Varoituksen sananen lienee paikallaan, eivät nämä lääkettä matkakuumeeseen ole, päinvastoin, mutta pieni meditaatiohetki Nizzan hiekkarannalla tekee nyt todella hyvää.

Nizzan maisemissa saimme puolisoni Mikon kanssa nauttia olostamme muutaman ihanan kesäpäivän viime kesänä. Kiersimme autolla Eurooppaa kaksi viikkoa ja Nizza oli meikäläiselle reissun odotetuin kohde. Kaupunki oli kiehtonut minua jo pitkään, enkä oikein tiedä miksi. En pidä ranskan kielestä, enkä varsinkaan rikkaiden ylimielisestä asenteesta lomamatkoilla, mutta eipä nuo seikat häirinneet minua Nizzassa hetkeäkään. Oli vain ihanaa päästä rannan ääreen ja tutustua itselleni uuteen paikkaan ja paikallisiin tapoihin.

Oli kesäkuu, joten Etelä-Euroopan kesälomasesonki ei ollut vielä kuumimmillaan, mutta rantaa pitkin kiemurtelevalla bulevardilla oli turisteja kyllä kiitettävästi. Jopa siihen malliin, että jouduin ylläolevaan #ilovenice -kyltin kuvaa hieman retusoimaan jälkikäteen ja poistamaan kuvasta yli-innokkaita pyöräilijäturisteja, jotka kiilasivat kuvausjonossa kaverikuvaan kanssani.

Jatkoimme kävelyretkeämme pari korttelia rannasta sisämaahan päin ja ilmapiiri muuttui samantien rauhallisemmaksi. Turistiporukoiden älämölö jäi taakse ja löysimme paikallisten suosimat edullisemmat ravintolat. Oli kiva päästä paremmin paikallisten ääreen.

Mikko oli löytänyt aiemmin päivällä ravintolavinkin eräästä blogista, jonne istahdimme illallistamaan. Ravintolan nimi oli Restaurant Davia ja oi nam, miten hyvää paikallista kotiruokaa sieltä sai! Söimme kumpikin kolmen ruokalajin aterian (kuvia alla) ja sen hinta oli vähemmän kuin aiemmin päivällä lounaaksi syömäni pelkkä pääruoka-annos rannan äärellä (kuva yllä).

Vaikka sukulaiseni tekevät todella hyvää sitruunapiirakkaa, on pakko sanoa, että maailman paras sitruunapiiras löytyy Nizzasta. Se saa vieläkin kieleni tanssimaan jo pelkästä ajatuksestakin.

Ruokailun jälkeen siirryimme takaisin rannan ääreen seuraamaan auringonlaskua. Oli niin rentouttavaa vain istua heiluttelemassa jalkoja kaiteen vierellä, hieman viiniä matkassa ja kamera valmiudessa.

Peikkopuut eli palmupuut heiluivat vienosti tuulessa. Viereisessä rantaravintolassa vietettiin iäkkään herrasmiehen syntymäpäiväjuhlia. Uimassa oli vielä jonkin verran ihmisiä ja muutama koirakin. Eräs nainen kastoi pikkutytön varpaat varovaisesti veteen ja tyttö kiljahteli iloisesti veden koskiessa varpaita.

Oli niin rentouttavaa seurata muiden iloa ja kesäillan viettoa ja samalla itse nauttia lämpimästä kesäillassa. Täydellinen päätös upealle lomapäivälle.

Matkakuumeisin terveisin,
AaKoo / Feather On The Move

#missingtheworldoutside

Rohkeuden tönäisemä

Muutama viikko sitten maailma näytti, miten arvaamatonta elämä voi olla. Jäin talvilomalle ja seuraavana päivänä pandemia muutti myös meikäläisen suunnitelmat kerta heitolla. Odotettu synttäriyllätysmatka äidilleni Espanjan lämpöön jäi takataskuun ja oli pysyteltävä siitä lähtien kotioloissa.

Pysähtyminen on kuitenkin aina hyvästä. Jäin pohdiskelemaan millaisia asioita haluaisin elämässäni työnsaralla kokea nyt vetolaatikkoon suljetun suunnitelman sijaan. Tuo vetolaatikon suunnitelma on päätyöni markkinointiasiantuntijana eräässä Tampereen isoimmassa kylpylää muistuttavassa kulttuuritalossa, jossa nyt työt ovat epidemiasta johtuen vähentyneet. Tästä syystä annoin tilaa rohkeudelle edetä unelmieni parissa.

Ei ole enää tekosyitä laittaa haaveitani valokuvaamisen saralla puoliteholle. Tämäkin tilanne on mahdollista kääntää hyödyksi. Minulla on ollut aikaa päivittää Flick-tilini ja muistutankin nyt teitä, että teen päätyöni ohessa valokuvauskeikkaa sekä yksityisille henkilöille että yrityksille. Visuaalinen viestintä on vahvuuteni.

Rajoitukset toki vaikuttavat myös tällä hetkellä tähän, mutta nyt ja etenkin jatkon varalta muistututettakoon, että esim. yritysten tilakuvauksia, tapahtumadokumentointia, lemmikki-, lapsi tai perhekuvauksia ja juhlia kuvailen enemmän kuin mielelläni. Lisäksi olen ammatiltani myös graafikko, joten taitto- ja graafisen suunnittelun töitä otan vastaan myös mieluusti. Kiteytettynä vielä, kun tarvitset valokuvaajaa tai graafikkoa, ota yhteyttä: featheronthemove@gmail.com

Tutustu viime vuosina ottamiini kuviin täältä!

Kuvaoikeudet: lemmikki-, lapsi, ja matkakuvat © Anna-Kaisa Noki / FOTM
tilakuva © Anna-Kaisa Noki / G Livelab Tampere / glivelab.fi/tampere
tanssikuva © Anna-Kaisa Noki / Tampere Chamber Music / tampere-talo.fi/tcm2020

Tämä ei kuitenkaan muuta tämän blogin ajatusta. Tarinallisuus ja visuaalisuus säilyy vaikka matkakuvien ja retkien lisäksi julkaisen muitakin tarinoita tällä blogialustalla. Pääpaino pysyy edelleen reissutarinoissani maailmalta. Voi juku, nyt on aikaa pysähtyä paremmin myös niiden tarinoiden äärelle.

Voikaa hyvin!
– AaKoo / Feather On The Move

Syksyn fiilistelyä Pirkanmaalla

Ei ole salaisuus, miten paljon rakastan värejä ja siksi pidän syksystä todella paljon. Mulle on hyvin meditatiivinen kokemus kävellä metsässä ja tuoksutella syksyä ja ihmetellä syksyn moninaista väripalettia.

Yllätyksekseni väriloisto Seitsemisen metsässä ei kuitenkaan ollut vielä viikko sitten niin pitkällä kuin mitä olen jo nähnyt Tampereen keskustassa. Patikoimme siellä Reinon ja ystäväni Miljan kanssa.

Vierailin Seitsemisen kansallispuistossa vasta ensimmäistä kertaa, mutta varmastikaan en viimeistä. Koveron perinnetilalta lähtevää Koveron kierrosta en suosittele esteetöntä kulkua tarvitseville, mutta onneksi Seitsemiseltä löytyy reittejä myös tämän seikan huomioiden. Muille suosittelen Koveron kierrosta lämmöllä, sillä reitti tarjosi monipuolisesti monenlaista nähtävää, tosin vau-elämyksiä odotettiin ehkä enemmänkin.

featheronthemove (2 of 35)Seitseminen19featheronthemove (35 of 35)
Koveron lenkki kiertää Haukilammen, Kirkaslammen ja Koverolammen kautta takaisin Koveroon. Noin kuuden kilometrin lenkillä meillä meni aikaa kolme tuntia. Kuljimme siis melko leppoisaan tahtiin monia ihastuttavia pientä yksityiskohtia fiilistellen.

featheronthemove (20 of 35)featheronthemove (15 of 35)

Kuljimme kierroksella vastapäivään. Viimeisellä kolmannella pysähdyimme Haukilammen äärellä olevalla tulentekopaikalla, josta oli niin upeat lampimaisemat, että siellä olisi viihtynyt pidempäänkin.

featheronthemove (22 of 35)featheronthemove (26 of 35)featheronthemove (24 of 35)

Patikointi oli hyvä lenkki myös niskoilleni, sillä pääni kyllä vaappui jokaiseen suuntaan ylös, alas, vasemmalle ja oikealle. Lisää kuvia retkeltämme löydät täältä!

IMG_9194featheronthemove (13 of 35)
featheronthemove (32 of 35)Seitseminen9

Puiden väriloiston lisäksi valon sävy on syksyllä ainutlaatuinen. Olin onnekas, kun sain viikolla todistaa upeaa auringonlaskua Tampellan rannassa. Minuutti minuutilta taivaanranta vaihtoi sävyään yhä upeammaksi. Suorastaan mykistyttävä kokemus.

featheronthemove-syyskuufotm-syyskuu

Toivottavasti syksystä saamme nauttia vielä pitkään, vaikka näyttääkin vähän siltä, että maahan alkaa leijailla (ainakin keskustassa) vähitellen enemmän ja enemmän lehtiä jättäen puut paljaaksi.

Reipasta syyskuun viimeistä viikkoa kaikille toivottaen,
AaKoo ja Reino

Nørrebro – hurmaavia pikkupuoteja ja maukkaita burgereita

Perjantai-aamu koitti Kööpenhaminassa. Hitaan aamun jälkeen lähdimme Mikon kanssa tutustumaan Nørrebron naapurustoon. Tavoitteemme onnistuneelle päivälle oli yksinkertainen. Minä halusin ottaa kivoja kuvia naapurustosta ja Mikko maistella tanskalaisia erikoisoluita. Tässä pieni otos päivästämme, mukana muutamia tärppejä, joissa suosittelen pistäytymään, mikäli matkustatte Köpikseen.

Nørrebro alkaa aivan keskustan kyljestä. Niiden välissä kulkee ketju tekojärviä, jotka ovat upeat kesäaikaan, mutta näemmä myös talvellakin ovat nättiä seutua. Tekemistäkin alueella riittää. Alue on mielestäni verrattavissa Helsingin Kallioon, sillä alueesta on samaan tapaan tullut yksi kaupungin trendikkäimmistä kaupunginosista pikkukahviloineen ja ravintoloineen sekä alueelta löytyy lukuisia kivoja puoteja ja baareja.

Tänään se näytti kuitenkin rauhallisen puolensa. Jotenkin unohdin, että useimmat ovat töissä tai pyhien vietossa pois kaupungista. Satunnaisia uuteen vuoteen valmistautuvia lukuunottamatta, ero oli silti merkittävä kesään, jolloin tuntui, että terassit ja puistot olivat täynnä kesästä nauttivia ihmisiä. Tämä vaikutti myös siihen, että osa kuppiloista avautuivat myöhemmin tai olivat kiinni.

Mikon listaamiin olutravintoloihin tämä ei onneksemme kuitenkaan vaikuttanut.
Koostan muutamista olutravintoloista parhaillaan myös omaa julkaisua, koska vastaan tuli joitakin paikkoja, joita olutdiggailijan kannattaa ehdottomasti tsekata ollessaan Köpiksessä (ja myös itse viihdyin niissä, vaikka en oluesta piittaakaan).

nørrebro-featheronthemove-5nørrebro-featheronthemove-6nørrebro-featheronthemove-8nørrebro-featheronthemove-9

Perjantai oli viikon harvoja aurinkoisia päiviä, joten otin siitä kaiken irti kamerani kanssa. Tätä hetkeä olin odottanut jo pitkään, kun sain kameran antaa laulaa. #feelingalive

Burgereita ja elämän nautintoja

nørrebro-featheronthemove-16

Kävimme syömässä BRUS-nimisessä ravintolassa. Paikasta löytyi melko ristiriitaisia arvosteluja ja syömisen jälkeen ymmärrän miksi. Burgerit ja perunat olivat todella hyvät, isot ja todella herkulliset, mutta ranskalaisissa oli melko erikoinen suutuntuma. Ne jäivät kesken. Ruokalista on kyllä ehdottomasti kokeilemisen väärti, menisin sinne kyllä mielellään uudelleen.

Paikassa on laaja olutvalikoima, joka oli Mikon mieleen. Minun mieleeni olivat puolestaan kahdeksan(!) hanaa drinkeille, joista erityisesti Tom Collins -tyylinen Brus Cocktail Mosaic Gin Lemonade -juoma oli suosikkini. Moni drinkki jäi vielä testaamatta.

Ravintolalla on hyvät nettisivut, joihin kannattaa tutustua täältä!
Ravintolan ja baarin ohessa on myös pullomyymälä.

nørrebro-featheronthemove-18nørrebro-featheronthemove-19nørrebro-featheronthemove-17

Kööpenhaminan omalaatuisin ostoskatu – Jægersborggade

nørrebro-featheronthemove-

Vain tanskalaiset yhdistävät kahvilan ja tennarimyymälän, perustavat yksisarvisille ginikaupan, tekevät karamellinsa itse tai syövät terassilla (joulukuussa!) puurokahvilassa. Puurokahvilat ovat kuulemma rantautuneet jo Suomeenkin, mutta meikäläiselle konsepti on vielä uusi.

Nämä kaikki löytyvät Jægersborggade -nimiseltä kadulla Kööpenhaminan Nørrebrossa. Puodit ilmeisesti vaihtuvat melko taajaan, joten sitä ei tiedä mitä vastaan tulee ensi kerralla. Huikeeta!

nørrebro-featheronthemove--3nørrebro-featheronthemove--4nørrebro-featheronthemove--5

nørrebro-featheronthemove--2En itse juuri jouluikkunoista välitä, mutta tämä ehdottomasti nousee gt-diggaajana listan kärkipäähän. Ja kuka nyt ei tykkäisi yksisarvisista?

Päädyimme Jægersborggadelle, koska Mikko halusi ostaa uuden hatun. Nopeasti googlettamalla löysimme itsemme pienen puodin ulkopuolelta, jossa myydään käsintehtyjä hattuja.

Itse jäin Mikon sinisen ratsun vahdiksi pihalle, mutta ikkunasta tarkkailessani vaikutti, että hatun valitseminen oli harvinaisen helppoa. Aika hyvännäköisiä, vai mitä tuumaatte?

nørrebro-featheronthemove-10nørrebro-featheronthemove-11

nørrebro-featheronthemove-12nørrebro-featheronthemove-13

Tänään perjantai näyttää hyvin erilaiselta. Jälleen ollaan kotona Tampereella ja totuttelu arkeen on alkanut. Pyykkikone pyörii jo ties kuinka monetta koneellista ja arkiaskareet pitävät liikkeessä. Onneksi on reissukuvat, joihin voi hukata itsensä hetkeksi. 🙂

nim. matkailu on parasta ❤
AaKoo / Feather On The Move