Kaipuu menneisiin seikkailuihin Tanskassa ja Italiassa

Viime viikkoina on ollut katkeransuloista seurata Facebookin tarjoamia muisteloita aikaisemmilta vuosilta, sillä tähän aikaan vuodesta on ollut tapana nauttia elämästä reissun päällä. Toistaiseksi nämä kesätaitteen reissut ovat sijoittuneet joko Tanskaan tai Italiaan. Voi juku, miten ikimuistoisia reissuja ne ovat kaikki olleet! ❤️

Ikävän taltuttamiseksi keräsin tähän muutamia suosikkiotoksiani viime vuosien touko-kesäkuun reissuilta.

2017, toukokuu / Kööpenhamina, Tanska:
Olen aiemmin maininnutkin, että hyvät ystävämme asuvat Kööpenhaminassa ja heillä pyrimme vierailemaan säännöllisesti. Eikä kyllä haittaa yhtään, että Kööpenhamina on aivan ihana kaupunki.

Ei siis ihme, että melko taajaan on tullut kesän kynnyksellä matkattua tuohon ruokapaikkojen ja päänkokoiset drinkkien herkkukeitaaseen. Kaupungiosien suomista persoonallisista kaduista puhumattakaan. Paikallisten boheemiin elämäntyyliin olisi helppo sulautua ellei kulkisi turrena kamera kaulassa koko ajan.
Tarkemmin kokemuksia Kööpenhaminasta luettavissa täältä!

2017, kesäkuu / Cinque Terre, Italia:
Italiaan suuntasin ensi kerran vasta muutama vuosi sitten, jolloin matkasin joogalomalle viikoksi Italian Rivieran maisemiin. Mikä paratiisi! En enää ihmettele, miksi Italia vangitsee joidenkin matkailijoiden sydämen totaalisesti. Ei olisi kyllä helppoa asustella siellä, sillä taivaallinen ruoka saisi vaa’an rikki melko nopeasti. Oi, nam!
Lisää kokemuksia Italiasta luettavissa täältä!

2018, toukokuu / Kööpenhamina, Tanska:
Jep, taas täällä! Tällä kertaa suuntasin Köpikseen ystävieni kanssa. Reissu oli lähtökohtaisesti siis hyvin erilainen, enemmän turistihommia vähemmän Mikon suosimia erikoisolutravintoloita (jälkimmäistä ei siis lainkaan). Olimme vuokranneet ystävieni kanssa kattohuoneiston melko läheltä keskustaa. En käsitä (tai käsitän, mutta unohdan sen aina), miten Tanskassa ei ole hissikulttuuria, huh!
Tarkemmin kokemuksia Kööpenhaminasta luettavissa täältä!

2019, kesäkuu / Milano & Como-järvi, Italia:
Tasan vuosi sitten tutustuin Milanoon ja sen upeisiin historiallisiin kaupunginosiin yhdessä ystäväni kanssa. Olisin voinut viettää koko viikon keskuspuistossa, se on niin kaunis, iso ja vilkas paikka. Yllätyin, miten hurjan paljon kaupungissa on nähtävää ja tehtävää. Milanosta on myös helppo lähteä junan tai turrebussin mukana lähiseuduille, joten teimme päiväretken Como-järvelle. Pienen hetken kuvittelin olevani James Bond -elokuvassa serpentiiniteillä matkatessa sekä moottoriveneitä seuratessa.
Lisää Como-järvestä luettavissa täältä!

Mielikuvituksen voi toki antaa lentää myös Suomessa,
joten palataan asiaan!

Kesäterveisin,
– AaKoo

Nizza – herkuttelijan ja auringonpalvojan unelmakohde

Tämän kevään ajan itse kukin on totutellut olemaan tiiviisti kotikuplansa sisäpuolella. Kyllä se on myönnettävä, että ihan hirveetä tämä on, ei siitä mihinkään pääse. Kaikki reissut, odotetut kevään ja nyt myös kesän tapahtumat sekä sovitut tapaamiset sukulaisten ja ystävien kanssa on peruttu. Nyt huomaan, kuinka tärkeä voimavara edellä mainitut asiat itselleni ovat. Tänä aamuna meidän piti herätä Barcelonan aamuun ystäväperheen kanssa, mutta toisin kävi.

Tilanteen mielekkyys alkaa vaatimaan itseltäni jo hieman mielikuvitusta. Toisaalta koti on ihmisen paras paikka viettää eristäytymistä, ja huomattavasti huonomminkin voisi olla. Huomaankin usein hautautuvani viime vuosien reissukuvien lämpöisiin hetkiin. Varoituksen sananen lienee paikallaan, eivät nämä lääkettä matkakuumeeseen ole, päinvastoin, mutta pieni meditaatiohetki Nizzan hiekkarannalla tekee nyt todella hyvää.

Nizzan maisemissa saimme puolisoni Mikon kanssa nauttia olostamme muutaman ihanan kesäpäivän viime kesänä. Kiersimme autolla Eurooppaa kaksi viikkoa ja Nizza oli meikäläiselle reissun odotetuin kohde. Kaupunki oli kiehtonut minua jo pitkään, enkä oikein tiedä miksi. En pidä ranskan kielestä, enkä varsinkaan rikkaiden ylimielisestä asenteesta lomamatkoilla, mutta eipä nuo seikat häirinneet minua Nizzassa hetkeäkään. Oli vain ihanaa päästä rannan ääreen ja tutustua itselleni uuteen paikkaan ja paikallisiin tapoihin.

Oli kesäkuu, joten Etelä-Euroopan kesälomasesonki ei ollut vielä kuumimmillaan, mutta rantaa pitkin kiemurtelevalla bulevardilla oli turisteja kyllä kiitettävästi. Jopa siihen malliin, että jouduin ylläolevaan #ilovenice -kyltin kuvaa hieman retusoimaan jälkikäteen ja poistamaan kuvasta yli-innokkaita pyöräilijäturisteja, jotka kiilasivat kuvausjonossa kaverikuvaan kanssani.

Jatkoimme kävelyretkeämme pari korttelia rannasta sisämaahan päin ja ilmapiiri muuttui samantien rauhallisemmaksi. Turistiporukoiden älämölö jäi taakse ja löysimme paikallisten suosimat edullisemmat ravintolat. Oli kiva päästä paremmin paikallisten ääreen.

Mikko oli löytänyt aiemmin päivällä ravintolavinkin eräästä blogista, jonne istahdimme illallistamaan. Ravintolan nimi oli Restaurant Davia ja oi nam, miten hyvää paikallista kotiruokaa sieltä sai! Söimme kumpikin kolmen ruokalajin aterian (kuvia alla) ja sen hinta oli vähemmän kuin aiemmin päivällä lounaaksi syömäni pelkkä pääruoka-annos rannan äärellä (kuva yllä).

Vaikka sukulaiseni tekevät todella hyvää sitruunapiirakkaa, on pakko sanoa, että maailman paras sitruunapiiras löytyy Nizzasta. Se saa vieläkin kieleni tanssimaan jo pelkästä ajatuksestakin.

Ruokailun jälkeen siirryimme takaisin rannan ääreen seuraamaan auringonlaskua. Oli niin rentouttavaa vain istua heiluttelemassa jalkoja kaiteen vierellä, hieman viiniä matkassa ja kamera valmiudessa.

Peikkopuut eli palmupuut heiluivat vienosti tuulessa. Viereisessä rantaravintolassa vietettiin iäkkään herrasmiehen syntymäpäiväjuhlia. Uimassa oli vielä jonkin verran ihmisiä ja muutama koirakin. Eräs nainen kastoi pikkutytön varpaat varovaisesti veteen ja tyttö kiljahteli iloisesti veden koskiessa varpaita.

Oli niin rentouttavaa seurata muiden iloa ja kesäillan viettoa ja samalla itse nauttia lämpimästä kesäillassa. Täydellinen päätös upealle lomapäivälle.

Matkakuumeisin terveisin,
AaKoo / Feather On The Move

#missingtheworldoutside

Como-järven maisemissa

Varoitus! Julkaisun maisemakuvat saattavat aiheuttaa sydämentykytyksiä ja katkoksia hengityksessä.

Eipä ole tullut päivitettyä turinoita (liian) pitkään aikaan, mutta ei anneta sen häiritä. Tässä välissä on tullut kuitenkin reissattua ja valokuvattua niin Berliinin, Köpiksen, Milanon kuin Nizzankin maaperällä. Enimmäkseen olen kuitenkin kuvannut työni puitteissa kulttuuritapahtumissa ja omaksi huviksi muotokuvausta lähipiiriäni mallina hyväksi käyttäen. Näihin palaan jonain toisena kertana.

Tässä postauksessa haluan jakaa kanssanne ainutlaatuisen Como-järven seudun kuvia ja hetkiä niiden ympäriltä. Kävimme Milanossa ystäväni Hannelen kanssa kesäkuussa harrastamassa hieman kulttuuria, mutta ennen kaikkea nauttimassa Milanon ja siis myös Como-järven upeista maisemista. Kyllä kannatti!

Alkuperäisenä ajatuksena oli hypätä junaan ja löytää itsensä Como-nimisestä kylästä, mutta bongasimme Milanon turisti-infosta, että sinne tehtiin myös päiväretkiä, jossa ei tarvinnut kuin hypätä bussiin, laittaa kuulokkeet korvaan ja kuunnella oppaan turistihöpinöitä päivän mittaan ja seurata häntä kamera kädessä osan päivää.

Ei siinä kohdassa jaksanut stressata juna- ja laiva-aikatauluista ja halusimme myös kuulla Como-järvestä historiaa ja muita faktoja, joten tartuimme tarjoukseen. Oli kyllä ihan hauskaa leikkiä turistia ns. ”japanilaisturistin elkein”. Itse kun on tottunut ottamaan selvää aikatauluista yms. (tai joku muu on ottanut selvää) ja mennyt enemmän oman pään mukaan. Ihan hauskaa vaihtelua tämä oli kyllä.

Yllä olevat kuvat ovat Como-kylän satoa. Ihastuttavista pikkukaupoista, sympaattisinta paikallisista ja pienistä italialaisista herkuista koostui meidän lyhyehkö visiitti kylässä ennen laivaan siirtymistä.

Ahtaanpaikankammoisten kannattaa varautua pelkotiloihin laivaan siirtyessä, sillä Como-järvi tunnetusti on turistien suosima paikka ja sen kyllä viimeistään satamassa huomasin itsekin. Onneksi odotus ahtaassa satamanokassa ei kestänyt kauaa ja vähitellen valuimme kaikki tiiviissä rykelmässä laivaan.

Yllä kuvia Como-kylän ja Bellagio-kylän välimaastosta.

Bellagio-kylä oli meidän päiväretken pääkohde (kuvat yllä). Se on juurikin se kylä, josta Las Vegasin samanniminen hotelli on saanut nimensä. Älä kysy miksi, en muista enää vastausta. Kylä oli oikein kiva, ehkä turhan turistinen meikäläisen makuun, mutta kyllä sinne matkaisin uudelleen ihan vain nähtävyyksien vuoksi. Kun jaksaa kivuta kylän portaat ihan ylös asti on epärealistista katsoa portaita alaspäin ja nähdä meri taustalla samalla korkeudella.

Shoppailun ja lounaan jälkeen oli aika jatkaa matkaa, eipä jäänyt kyllä itselle olo, että jotain jäi näkemättä. Pääkadut tuli melko nopeasti (helteestä huolimatta) kierrettyä.

Olen tänä kesänä ollut hyvin paljon joko meren, järven tai lammen lähettyvillä ja en vaihtaisi niistä hetkistä ainuttakaan pois. En tiedä sitten, mistä se kertoo, mutta niiden äärellä on meikäläiselle tullut hyvin levollinen olo, joten ei se voi olla huono asia.

Vaikka olenkin pyrkinyt vähentämään kameran takana oleilua, on mielestäni onni että on valokuvat, johon voi syventyä kun täällä Suomessa on ainakin tänä viikonloppuna vähän syksyn viileyden tuntua.

Elokuisin terveisin,
AaKoo / Feather On The Move

Kööpenhaminan olutpaikkatärpit

En itse tiedä oluista yhtään mitään. En pidä oluen mausta, enkä useimmiten sen väristäkään. Mielestäni se pahimmillaan muistuttaa kitkerää pesuveden makua (tosin en ole sitäkään maistanut). Taidan olla kuitenkin tottumuksiltani poikkeuksellinen yksilö, koska oluen maistelusta on tullut yleinen harrastus monelle sukupuoleen katsomatta.

Olen vierestä seuranneena oppinut huomaamaan, miten siinä tutustuu jälkimaun ja vaahdon lisäksi uusiin ihmisiin sekä paikkojen tunnelmaan ja juuri näihin keskityn tässä postauksessa. Siinä missä tietyn oluen maistelu saattaa useimmiten jäädä yhteen kertaan, jää elämään hetket tuopposten sijaan. Siksi leikkimielisessä arvostelussani tarkastelussa ovat ravintoloiden tunnelma ja tarjonta. Arvosteluasteikko on 1-5.

Kööpenhamina on olutharrastajan (ja vieressä tunnelmasta nauttivan) paratiisi, kaupunki on pullollaan persoonallisia ravintoloita ja baareja, joiden valikoimissa on monen tyyppisiä oluita ja useimmiten yksi kuivahko talon viini.  Siksi arvostankin suuresti, jos olutravintolassa on muutakin tarjota, kuin vaatimaton talon viini sellaiselle, joka ei juo olutta. Toisaalta, jos tunnelma on kohdillaan niin vaatimattoman viinin maku on sivuseikka.

köpis-tammikuu (2 of 60)

Bootleggers Craft Beer Bar, Nørreport aseman lähistöllä
Huomioita: Yläkerrasta löytyy Bootleggers Cocktail Bar, joten kesä-aikaan on ihanaa, kun voi yhdistää kahden baarin hyödyt ja istua terassilla nauttien auringosta ja ylläolevan kuvan vilkkaasta ihmisvilinästä hyvien virvokkeiden kera. Olutpuolen tarjonta oli monipuolinen, valittavana oli 20 eri vaihtuvaa oluthanaa ja maisteluannokset olivat mahdollisia.
Viihtyvyys: 5+ (drinkkibaari vaikuttaa asiaan)
Arvosana: 5

köpis-tammikuu (1 of 25)nørrebro-featheronthemove-3nørrebro-featheronthemove-4

WarPigs, Kødbyen
Huomioita: Iso paikka, jossa sai myös ruokaa. Ruokapuoli tosin jäi testaamatta, mutta sivusilmällä hyvältä näytti. Oluttarjonnasta löytyi hyviä oman panimon tuotteita. Meikäläiselle ei jäänyt  imartelevia muistikuvia talon muista virvokkeista. Tunnelma hieman kolkko, mutta se on ymmärrettävää, koska paikka on entinen teurastamo.
Viihtyvyys: 4
Arvosana: 4
Tutustu paikan nettisivuihin täältä!

Mikkeller Garage Sale, Kødbyen
Huomioita: WarPigsin välittömässä läheisyydestä sijaitsee Mikkellerin Garage Sale. Mikkeller on saavuttanut lyhyen historiansa aikana paikkansa olutmaailman huipulla. Eipä tarvinnut siis kahdesti ehdottaa vierailua Mikkellerin omalla ”autotallikaupoilla”, jossa kaikki oluet olivat tuolloin puoleen hintaan.

copenhagen_tammikuu (4 of 7)copenhagen_tammikuu (1 of 7)copenhagen_tammikuu (3 of 7)copenhagen_tammikuu (2 of 7)

Koelschip, Nørrebro
Huomioita: Mikkellerin omistama belgialaisiin oluisiin keskittyvä paikka. Sisäkautta pääsee kätevästi Mikkellerin toiseen baariin, josta saa myös drinkkejä – ei vain osunut kovin hyviä omalle kohdalle. Paikkojen yhteinen erittäin laaja pullolista ei ollut ajantasalla. Tunnelma mukava, hieman hämyinen.
Viihtyvyys: 3
Arvosana: 4
Tutustu baarin nettisivuihin täältä!

Kihoskh, Kødbyen
Huomioita: Aivan tavalliselta lähikaupalta näyttävä liike kätkee alakertaansa olutharrastajan aarreaitan. Hylly toisensa jälkeen täynnä erilaisia erikoisoluita – hyvään hintaan. Se sai meidänkin seurueen pojat viettämään aikaa etikettien parissa pidemmän tovin. Tarjonta oli olutasiantuntijan mukaan ”aivan helvetin hyvä”.
Arvosana: 5

copenhagen_tammikuu (7 of 7)copenhagen_tammikuu (6 of 7)copenhagen_tammikuu (5 of 7)

Kepeätä pikkulauantaita kaikille!

Terveisin,
AaKoo ja olutasiantuntija Mikko

Bracciano – Italian salattu paratiisi

Elokuun lopulle sijoittunut synttäriviikon yllätysmatka suuntautui Italiaan. Kohdemaa paljastui minulle sukulaisten lipsautusten ansiosta kesän mittaan pariinkin otteeseen, mutta ensimmäisellä kerralla en uskonut korviani. Kenellä on niin ihania lähimmäisiä, että vievät sinut juhlimaan synttäreitäsi Italiaan!? Voi juku, toisella kerralla korviaan oli pakko uskoa. Italia jäi kovasti kiinnostamaan viime vuotisen joogamatkani jälkeen, joten olin onnessani, kun tajusin että pääsen tutustumaan Italiaan uudemman kerran.

Varsinainen kohde säilyi yllätyksenä perille asti. Kun edellisenä iltana sukulaishäissä selvisi, että lennämme Roomaan, pienesti säikähdin, sillä Rooma on viimeinen paikka, johon haluan Italiassa tutustua. Turistikammoisena turistina pidän enemmän kohteista, joissa paikalliset pääsevät loistamaan. Säikähdys laantui, kun kuulin, että meillä on koko viikon vuokra-auto käytössä. Tämä tarkoittaisi sitä, että joko olemme koko ajan liikkeessä tai sitten pääkohde ei olisikaan Rooma. Enempää en saanut irti ennen matkaa tai edes matkustuksen aikana.

IMG_5469

Hyvin Mikko ja lähimmäiset ystäväni minut tuntevat, sillä he olivat valinneet aivan täydellisen paratiisikohteen, pienen Braccianon kylän Rooman ulkopuolelta (50 km Roomasta). Vuokra-asuntomme patiolta avautui upeat maisemat Braccianon linnan ja järven ympäristöön (kuvat alla). Huikean kaunista aluetta! Ihastuttavan kahden ja 1/2 kerroksen asunnon ystäväni olivat löytäneet Booking.com-sivustolta.


Bracciano on kylä, josta paikalliset ovat kovin vaatimattomia, eikä turistit ole löytäneet sinne vielä massoina. Ainoastaan linnan lähistöllä huomaa turisteja, mutta sielläkin ihan vain muutamia yksilöitä. Odescalchin linna sai mielikuvitukseni lentämään jo ensi hetkestä, kun näin sen patiolta. Disneyn fanaatikkona, pohdiskelin itsekseni millainen prinsessa siellä voisi asua. Todellisuus oli kuitenkin melko toisenlainen asehuoneineen ja yövieraiden heittoluukkuineen. Vaikuttava nähtävyys kerta kaikkiaan! Se on tänäpäivänä hyvin suosittu hääpaikka, muun muassa Tom Cruise ja Katie Holmes ovat menneet siellä naimisiin.


Barccianon kylässä saa olla rauhassa jopa takseilta, sillä niitä ei ole kuin kolme (perheyritys) ja ne kattavat koko järven ympäristön (ympärysmatka n. 35 km). He tekevät myös pyydettäessä erilaisia retkiä, jos lähiseutuun tutustuminen kiinnostaa paikallisen opastamana.

Vuokra-auto on kyllä välttämätön, sillä lyhyetkin reitit ovat korkeuserojen vuoksi hyvin mutkittelevia ja jalkakäytävät osittain olemattomat. Sinnepäin matkaaville annan mielelläni lisää vinkkejä ominpäin liikkumiseen. Mikä siinä muuten on, että Italiassa kadun nimet kuulostavat pasta-annoksilta? Braccianossa ehdottomasti kannattaa vierailla ja yöpyä, varsinkin jos haluaa hetkeksi pois suurkaupungin ympäristöstä rauhallisiin maalaismaisemiin.


Postikortit sen sijaan kannattaa ostaa Roomasta, sillä Braccianosta niitä yritimme löytää tuloksetta. Tarjolla oli vain valokuva ravintolasta, jota ei ollut enää kylässä edes olemassa. Magneettifanina löysin lähipiirille sentään edes niitä, tosin kalleimpia ikinä ostamiani magneetteja, tosin ne oli käsintehtyjä, joten ainakin ne ovat ainutlaatuisia.

Elokuisena päivänä aurinko paistaa kuumasti, mutta lempeä tuuli ja naapurustossa pörräävä puutarhuri muistuttaa, että kesä on vaihtumassa Braccianossakin syksyksi. Italialaiset ovat palaamassa lomiltansa kotiin. Ravintolat ovat auki miten sattuu, sillä paikalliset tosiaan ovat vasta palailemassa kotiin. Parhaiten tiedon saa olemalla ravintolaan yhteydessä facebookin kautta. Googlen ja TripAdvisorin aukioloaikoihin ei ole luottamista tippaakaan. Tosin se kuuluu myös italialaiseen kulttuuriin, että kellonajat ja täsmällisyys ei ole tärkeysjärjestyksen kärkipäässä.

Koko järven seutu on paratiisimaisen kaunis. Seuraava kylä (myötäpäivään) on Trevignano Romano (kuvia alla), joka on hyvin kaunis myöskin. Siinä olisi riittänyt tutkittavaa varmasti enemmänkin kuin muutaman tunnin, mitä kylässä vietimme ja kiipeilimme.

Lähistöllä oli myöskin vaikuttava rauniokaupunki Antica Montenaro, jossa todellakin aisti menneiden aikojen hohdon ja kauneuden. Lähialueiden patikointimahdollisuudet ovat muutenkin loputtomat. Kylien ja rauniokaupunkien lisäksi löytyy myös luonnonpuistoja, jossa ottaa rennosti ja piknikalueita, jossa kokkailla oman porukan kesken ihmetellen samalla vieraiden lintujen äänimaailmaa ympärillä.

IMG_5906

Toivottavasti tämä postaus tuo kipinän nähdä Italiaa suurkaupunkien lisäksi niiden ulkopuolelta. Koen, että siellä se Italia todellisuudessa sykkii.

Terveisin,
– AaKoo