Roadtrip-päivä Portugalissa

Kesä on mielestäni parasta aikaa roadtrip -retkille. Silloin taivaanrannan väriskaala on monimuotoisimmillaan, lintuja on näkösällä muitakin lokkien ja pulujen lisäksi ja lämmin sää saa posket punoittamaan. Enkä vielä edes päässyt matkakohteiden rentouttaviin vaikutuksiin. On suorastaan välttämättömyys, että ainakin yksi päämäärätön roadtrip -seikkailu pitää kesän aikana Suomessa tehdä – tältä kesältä se vielä antaa odotuttaa oikeaa ajankohtaa. Toki, jos autoretken tekee Suomen rajojen ulkopuolella, suosiollinen aika matkustaa laajenee sitä mukaa, mitä kauemmaksi lähtee.

Keväällä siirryimme tässä lajissa uudelle tasolle. Tosin vielä pienessä mittakaavassa, mahdollisista tulevaisuuden autoseikkailuista haaveillen. Portugalin kevätlomalla irtaannuimme yhdeksi päiväksi Lissabonin ulkopuolelle. Ajatus oli hyvin yksinkertainen. Vuokraisimme auton ja lähtisimme siihen suuntaan, jossa aurinko paistaisi todennäköisimmin. Ja näin juuri teimme. Lisää Lissabonin matkastamme voit lukea: Lissabon liikuntarajoitteisen silmin ja Voihan Portugali, minkä teit!

Huhtikuisena maanantaiaamuna pakkasimme retkipäivän tavarat mukaan. Tuhdin aamiaisen jälkeen suuntasimme lähistöllä olevaan Europcar -autovuokraamoon. Varttitunnin jonottelun jälkeen tuli meidän asiointivuoro. Kuskiksi valikoitui Mikko, sillä hän on meistä se, joka nauttii ajamisesta ja minä mielummin katselen haaveillen maisemia kameran ollessa valmiudessa kädenulottuvuudella.

Mikon toiveissa oli automaattivaihteinen auto, jossa penkin sai mahdollisimman lähelle polkimia. Meille heti ilmoitettiin, että auto olisi kannattanut varata ennakkoon. Itse halusimme katsoa Lissaboniin tultaessa ensin tilannetta ja säätä, ehtisimmekö lähteä ollenkaan retkelle lyhyen visiittimme aikana. Kävi kuitenkin tuuri, sillä meille löydettiin vielä yksi automaattivaihteinen Smart-auto. Siinäpä vasta soma pieni auto. Ja hurjan ketterä – Suomessa nököttävään Poloon verrattuna.

smart2

Pienen matkatavaroiden säätämisen jälkeen (unohdin aurinkolasit hotellille, fail!) pääsimme matkaan ja navigaattoriin laitoimme suunnaksi Faron, Portugalin eteläisessä osassa sijaitsevan pikkukaupungin. Matkaa sinne oli Lissabonista n. kaksi ja puoli tuntia. Saimme navigaattorin puhumaan meille Suomea, niinpä siitä tuli retkikuntamme kolmas jäsen.

Voi juku, sitä vapauden tunnetta, kun ylitimme Lissabonin Ponte 25 de Abril -nimisen sillan. Sen arkkitehtuuri on jäljennös San Franciscon tunnetusta Golden Bridgestä, joten se toi minulle monia ihania muistoja mieleen. SF on yksi lempikaupungeistani.

Mutta takaisin Portugaliin – olimme molemmat pähkinöinä Lissabonin ruuhkaisten katujen jäädessä taakse ja upeista maaseutumaisemista edessäpäin. Lissabon on ihana kaupunki, mutta oli jännittävää nähdä, mitä Portugali piti sisällään pääkaupungin ulkopuolella. Mikko taisi olla eniten innoissaan auton vakionnopeudensäätimestä, koska hänellä ei sellaista ole autossa ennen ollut. Videossa oleva biisi soi radiossa juuri samaan aikaan siltaa ylittäessä.

ontheroad3ontheroad4

Kumpuileva maasto, kevääseen heräilevä luonto, miellyttävältä renkaitten alla tuntuva maantie. Portugalin todellinen luonne oli ympärillämme. Mielestäni maa on paljon enemmän kuin sen suuret kaupungit ja pitkät hiekkarannat. Portugalin viehättävyys piilee viiniviljelyksissä, pikkukaupunkien lämpimässä tunnelmassa ja paikallisten hymyilevässä vastaanotossa. Vaatimattomuus todellakin on kaunista – ainakin minun silmissäni.

ontheroad5ontheroad6

Ei se määränpää, vaan se matka. Vaikka Faro oli periaatteessa päämäärä, siellä alueeseen parempi tutustuminen oli ajallisesti vähäistä. Voisi pikemminkin sanoa, että kävimme Farossa lounaalla (tuossa vaatimattoman näköisessä kalaravintolassa nimeltä Restaurante O Murta, koska sitä matkaoppaassa kovasti kehuttiin eikä syyttä! Heidän näkemyksensä viinilasillisesta oli viinikannu (joka minun olisi tullut yksin kumota, sillä Mikkohan oli kuski), ja hintaa tälle reissun yhdestä parhaimmasta viininmaistiaisesta tuli huimat 2e! Ja siis ruokakin oli oikein maukasta ja edullista, annokset olivat suuria, joten niillä eväillä pärjättiin iltaan asti.

faro3

faro2

Kävimme myös kurkkaamassa Faron surffirantoja. Itse surffaajia lautojensa kanssa emme valitettavasti bonganneet, mutta alueella oli monia surffikuppiloita, joiden kesä-aikaan näkisin olevan täpötäyden surffitukkaisia nuoria – naisia ja miehiä. Ja ne aallot, aah! Kyllä autioissakin rannoissa on mielestäni oma viehätyksensä.

Upean seikkailumielisen päivän täydensi hakeutuminen vielä kerran hiekkarannalle. Kuulin ennen matkaa Praia de Odeceixestä, (joka on siis suomennettuna Odeceixe -kylän ranta) ja se oli kotimatkamme ”varrella”. Monen mutkan ja kapeiden tienpätkien jälkeen löysimme paikalle, ja näky oli kyllä kuin paratiisissa. Iltatuuli toi mereltä aallot rantaan. Aurinko paistoi keväisen lämpimästi ja olisin voinut jäädä sinne yöksi hiekkarannalle pötköttämään. Olimme lähestulkoon ainoat rannalla, sillä vielä kelit eivät olleet niin lämpöiset, että auringonpalvojia olisi ollut rannalla.

Lämpimästi suosittelen rannan vieressä olevan kahvilan itsetehtyjä suolaisia ja makeita kakunpaloja ja paikallista giniä. Voisikin sanoa, että kun Farossa käytiin lounaalla niin Odeceixessa käytiin jälkiruokaginillä (tai Mikko kahvilla). Alla oleva aasin kuva seinässä olkoon tärppinä, jotta löydätte tienne oikean kahvilan luokse, kun matkaatte samaisille rannoille.

praia3praia4

Syvien huokauksien jälkeen, oli aika suunnata takaisin Lissaboniin. Roadtrip-päivä oli mennyt saavin lailla yli varovaisten odotusten. Mikäs siinä, kun on hyvin huollettu ja ylläpidetty auto alla ja navigaattori jelppaamassa matkalaisia, niin vältyttiin monelta ongelmalta ja eksymiseltä. Ja positiivisella asenteella pärjättiin jälleen pitkälle. Tämän päivän muistoja vaalin sydämessäni aina!

Auto oli meillä kaikkiaan vuokrauksessa 9h 19min ja ajelimme yhteensä 667km auton mittarin mukaan. Autoa palauttaessa kävi ilmi pieni väärinkäsitys, kun luulimme, että auto piti palauttaa tankattuna vuokraamoon, ja myös matkalla tekemämme tankkaukset olisi pitänyt hoitaa eri tavalla, sillä kaikki bensat kuuluivat vuokrauksen hintaan! Vain tietullit maksoivat vuokrauksen lisäksi (ja nekin tiettyyn summaan asti). Maksamamme bensat kuitenkin vähennettiin meidän päivävuokrasta, joten voin vain suositella lämpimästi Europcarin vuokrauspalveluita, olivat ainakin Lissabonissa hyvin avuliaita ja mukavia. 🙂

/AaKoo

Kesäisiä ruokavinkkejä

Kesässä yksi parhaimmista puolista on tuore ja maukas ruoka. Kesäkuussa vietetty juhannusviikonloppu onkin hyvä esimerkki siitä, miten elämä on yhtä juhlaa, kun pääsee nauttimaan makujen sinfoniasta – vaikka hienoista ruuista ei olisikaan kyse. Kun raaka-aineet ovat hyvät, voi tavallisisistakin aineksista saada herkullisen aterian. Mikko tykkää testailla reseptejä ja minä tykkään pilkkoa ja etenkin maistella tuotoksia.

Mikko on ruoanlaittajana suurpiirteinen. Hän etsii hyvän reseptin, ja jos jokin ei tunnu reseptissä toimivan käytännössä, hän muokkaa sitä lennossa. Nytkin kävi niin muutaman kerran, sillä kokkailumahdollisuudet olivat hivenen vaatimattomat keskellä metsää perhepiirin mökkiolosuhteissa.

Pyrimme viettämään kesäviikonloput useimmiten samalla kaavalla – hakeudutaan grillin ääreen ja nautitaan kiirettömyydestä. Tässä pieni maistiainen teillekin meidän kesänvietosta ruokaisasta näkökulmasta. Mukana muutamia uusia testauksia kuin perinteisiä kesäklassikoitakin, helppoja ja nopeita! Jätä siis suosiolla kauppaan perinteiset valmismarinoidut lihat ja grillimakkarat ja tehkää yhdessä porukalla ruokaa.

Ja hep, muistakaa turvallisuus, kuten kuvasta näkyy, Mikolle sattui pilkkoessa pieni haaveri, mutta onneksi oli ensiapupakkaus matkassa mukana. 😉

Päivä 1:

Savuinen paprikasalsa

Ainekset:

2kpl (300 g) paprikaa
1
mieto punainen chili
1/2
yksikyntistä valkosipulia
1 (80 g)
sipuli
1 rkl
öljyä
1/4 tl
suolaa
mustapippuria

AaKoo: Ihan mieletön makukokemus! Meksikolaisen ruuan yrävänä pidän salsoista, mutta tämä on mielestäni suomalainen kesävastine meksikon vastaaville  salsalisukkeille. Ihan ehdoton oma uusi kesäherkkusuosikkini esimerkiksi grillatun lihan tai kesähampurilaisen rinnalla (ohje alla).

Kesähampurilainen
(kypsennys pallogrillissä)

Hampurilaisen lisukkeiksi tuli valmissämpylöiden ja pihvien lisäksi:

Cheddarjuustoa
Tomaattia
Suolakurkkua
Grillattua halloumia
Paprikamajoneesia
BBQ-kastiketta

Mikko: Periaatteessa resepti on tämä: Elämäsi paras perusburgeri / Soppa 365,
mutta pihvien tekeminen osoittautui hankalaksi sateisen sään vuoksi, joten pihvit piti paistaa ulkotulen sijaan pallogrillissä.

Lopulta pihveihin tuli jauhelihaa, suolaa, pippuria ja Sweet Baby Ray’sin BBQ-kastiketta.

Sekoitin kaikki ainekset yhteen ja laitoin pihvit grilliin. Sivelin BBQ-kastiketta tasaisin väliajoin pihvien päälle ja kääntelin useasti.

AaKoo: Yleensä käytämme valmissämpylöiden sijaan bataattia tai jos oikein Mikko intoutuu niin hän tekee sämpylät itse hampurilaisen ”ulkokuoriksi”, mutta tällä kertaa oikaisimme ruuanvalmistuksessa pari askelta. Vaihtoehtojahan sämpylöiden sijaan olisi lukemattomia, lehtisalaatista täysjyväisempiin vaihtoehtoihin – vain mielikuvitus on rajana!

Maukkaan ruuan jälkeen oli ihanaa vain rentoutua; nukahtaa riippumattoon kevyesti keinutellen, fiilistellä sirkuttavia lintuja, lammessa uiskentelvia sorsanpoikasia ja pelailla läheisten kanssa korttia. Täydellinen kesäviikonloppu minun makuuni.

Minulle kesäviikonloput ovat rauhoittumisen aikaa. Nautin kesästä sellaisena kuin se on, satoi tai paistoi. Keliä tärkeämpää on seura, luonnonläheinen ympäristö ja hyvä ruoka. Akkujen lataamista parhaimmillaan ja se tuli tarpeeseen, sillä tuon viikonlopun jälkeen minulla alkoi töissä lomatuurausten tekeminen ja se osaa olla aina aika stressavaa ja hektistä aikaa. Siksi blogissa on ollut viime viikot hiljaisempaa, mutta ei pelkoa, vauhti kiihtyy taas loppuvuotta kohden.

Päivä 2:

Perunakasvisnyytit & grillattua kalaa

Perunakasvisnyyttien ainekset:

Keitettyjä uusia perunoita
Kevätsipulia
Fetaa
Valkosipulia
Suolaa
Mustapippuria
Oliiviöljyä

Valmistusohje:

Leikkaa foliosta ja leivinpaperista
saman kokoiset suorakulmion muotoiset palat.
Aseta folio alimmaiseksi ja laita leivinpaperi sen päälle.

Leikkaa perunat, kevätsipuli ja feta
reiluiksi paloiksi ja aseta ne leivinpaperin päälle.

Mausta suolalla ja pippurilla oman maun mukaan.
Suolaa ei hirveästi tarvi,
jos käyttää kovin suolaista fetaa.

Nosta folio-leivinpaperihässäkän kulmat
ja reunat siten, että keskelle jää aukko.
Lorauta hieman oliiviöljyä nyyttiin ja sulje aukko.

Grillaa grillissä noin 10-20 min tai
kunnes sipulit ovat pehmenneet.
Voit avata hieman nyyttiä kesken grillauksen,
jotta pääset kokeilemaan ovatko sipulit jo valmiit.

Mikko: Reseptin ainesosien määrillä ei  hirveästi ole väliä, joskus tulee perunaisempia nyyttejä ja joskus sipuli vie voiton.

AaKoo: Lauantain menu oli hivenen kevyempi, ja hyvä niin. Tämän kattauksen olemme tehneet ennenkin, joten tällä kertaa mentiin pitkälti fiiliksen mukaan, mitä nyytteihin haluttiin ja millaista kalaa oli kaupassa tarjolla. Olemme toisinaan melkoisia sipulihirmuja, joten parempi ettei ainesosat ole julki. 😉

Grillatun kalan ainekset:

Haukifileitä
Mustapippuria
Suolaa

Ohje:

Mausta fileet suolalla ja mustapippurilta molemmin puolin.
Grillaa meheväksi. Käännä vain yhden kerran.

Mikko: Tämä ohje on myös suurpiirteinen; en katso kokkausaikoja oikeastaan grillatessa ollenkaan, vaan menen vain näppituntumalta. Kun kala näytti juuri ja juuri kypsältä, niin otin sen sivuun ja mehevää tuli.

AaKoo: Tällä kertaa tosiaan kuha jäi haaveeksi ja oli mennyt parempiin suihin kaupasta, mutta oli kyllä haukikin maukasta Mikon taikuuksien jälkeen.
Mitä kalaa te suositte grillatessa?

Kaikki tarpeellinen löytyy tästä pienestä mökistä. Tällä kertaa toin mukanani rakkaan riippumattoni, joka saa täältä uuden kodin. Viikonloppuna tuli kyllä nukuttua molempina päivinä makoisat päiväunet riippumatossa kevyesti keinuen vaikka katonrajassa oleva ampiaispesä pitikin valppaana.

Ruokaisan viikonlopun huipennus oli sunnuntain muurikkapohjaletut. Resepti oli hyvin yksinkertainen – valmiin taikinaseoksen kyljestä napattu – joten tämän yksinkertaisemmaksi ei letun paisto enää voi mennä. Suosittelen myös kokeilemaan muurikkapannulla banaanilettuja (kookosölyssä paistaen), jos haluaa keventää tai tehdä jauhottoman version. Melkein yhtä hyvää!

Mutta tosiaan, blogi alkaa pikku hiljaa heräilemään kesäuniltaan, eikä minun kesälomiinkaan ole enää kuin pari viikkoa, hiphei hurraa! Sitten jätetään Tampereen tomut taakse ja lähdetään kiertää Suomea ja vähän Eurooppaakin. Miten sinun kesäsi on sujunut? Muistetaan nauttia tästä hetkestä! 😉

Kesäterveisin,
/AaKoo

Mietelause: Kasvu

Jos pelaat elämässäsi aina varman päälle, päätät samalla, ettet enää halua kasvaa.
— Shirley Hufstedler