Parasta lauantaissa arkityöläisen näkökulmasta on hidas aamu – kiireettömyyden tunne. Kun lopulta nousen sängystä, istahdan keittiön pöydän äärelle aamupalalle. Rouskutan pellavansiemennäkkileipää ja katselen ikkunasta naapurustossa liikkuvia ihmisiä. Pohdiskelen mihin he ovat menossa ja millainen päivä heillä on edessä. Yksi kantoi soitinlaukkua selässään, ja toinen meni pyörällä lastenkuljetusvaunu perässään. Useimmilla tuntui olevan kiire johonkin. On jotenkin rentouttavaa antaa silmien harhailla ja ajatuksien virrata. Heräillä rauhassa.
Katseeni kääntyy myös Näsijärvelle. Siellä näyttää olen taas “muurahaisia” eli ihmisiä ulkoilemassa Siilinkarin majakan luona. Pian olisimme siellä Mikon kanssa heidän joukossaan. Hieman jännittää, sillä en ole ollut Näsijärven jäällä muutamaan vuoteen ja varsinainen talvi on ollut niin lyhyt, että jäänpaksuus mietityttää.
Siitä taitaa olla aika tarkkaan tasan kolme vuotta, kun ystäväni kanssa lähdimme tuulettamassa opinnäytetyön hapertamia ajatuksia ja ulkoilimme majakalle eväiden kanssa. Kevätaurinko lämmitti silloin mukavasti. Sittemmin aika on vaan juossut ohitse, eikä toista mahdollisuutta järven jäälle ole muka tullut.
Hiking Travel Hit vuokraa 8e päivähintaan lumikenkiä ja potkukelkkoja. Lumikenkäily oli päivän tavoitteeni. En ollut kokeillut lajia aiemmin. Otin itselleni myös sauvat (2e). Heidän vuokraamo/kauppa, Bikini Bar, sijaitsee Santalahdella (Paasikiventie 30), Paasikiventien varrella uittotunnelin kohdalla. Heiltä voit myös vuokrata ja huoltaa retkiluistimia, hiihtovälineitä, ahkioita, kurlinkikiviä ja muita joukkuevälineitä ja kesällä muun muassa melontaan, potkulautailuun ja retkeilyyn tarpeellisia välineitä. Hinnaston, välineet ja aukiolot voit halutessasi kurkata täältä – Hiking Travel Hitin nettisivuilta.
Olin varautunut kylmään viimaan ja kevyeen urheilutuokioon. Sen sijaan sää oli tyyni ja pakkasasteet melkein nollassa. Paksut nahkahansikkaat heivasin heti alkumatkasta taskuun. Myös valitsemamme urheilumuodot osoittautuivat rankemmiksi kuin vierestä seuranneena olisin uskonut. Meille molemmille kävi nopeasti hyvin selväksi, että meidän tieto ja taito lajien suhteen oli kaukana todellisuudesta.
En käsittänyt, miten hitaasti etenevää hommaa on lumikenkäily. Kuljin puolessa tunnissa muutaman hassun sata metriä. Siinä vaiheessa jalkapohjani olivat jo aivan tulessa. Hyvin nopeasti olinkin jo hypännyt Mikon kyyditettäväksi potkukelkan kyytiin lumikengät ja sauvat sylissäni. Voi hyvin olla, että ette tule näkemään minua lumikengät jalassa toista kertaa. Ei riittänyt meikäläisen kärsivällisyys hitaasti etenemiseen. Sen verran tuota vauhtia virtaa suonissa “sukurasitteena”. 😉
Tässä kuva todisteeksi, että luminkenkäilyä on tullut kokeiltua. Vaikka siinä into loppuikin lyhyeen. Seuraava lajikokeilu oli potkukelkkailu. Yhtenä versiona potkukelkkailua sauvoilla (Mikon tyylinäyte oikealla).
Menosuuntaan Siilinkarin majakalle, meillä meni tunti 4 km matkaan. Aika räpeltäjiä taidettiin ulkopuolisen silmiin olla meille tuntemattomien välineiden kanssa. Viimeksi tullut potkittua kelkalla lapsuudessa. Aika oli tässäkin tapauksessa kullannut muistot. Välissä meinasi usko loppua kesken, mutta sinnikkäät luonteemme eivät antaneet periksi. Ja maaliviivalla lämmin kaakao ja purtava palkitsi meidät. Ja hauskaa oli kyllä, mikä näkyy toivottavasti kuvista.
Näsijärven luistelurata oli erinomaisessa kunnossa. Useimmat noudattivat liikennesääntöjä hyvin ja se näkyi jään kunnossa. Levollisen mielen teki jään päälle nostetut testilohkareet. Ne olivat n.30 cm paksuja.
Suurin osa oli matkassa retkiluistimilla (useimmat taisivat vuokrata varusteet Hiking Travelilta, sillä enemmän lajia harrastaneet erottuivat kyllä nopeasti joukosta). Siellä oli myös porukkaa luistelemassa kaunareilla ja hokkareilla, ja tässä vain pari eri urheilumuotoa mainitakseni.
Liekö sitten vielä kesken olleet talvilomat vaikuttaneet, ettei hirveästi ollut porukkaa liikkeellä. Näin saimme enemmän tilaa säheltää ja keksiä nerokkaita uusia lajeja. Meidän suosikiksi taisi nousta yhdistetty potkukelkkailu ja sauvakävely potkukelkan kyydistä. Jäällä potkukelkka luisti hyvin, niin ei mennyt paluumatkaan kuin puoli tuntia! Olimme siis puolet nopeampia takaisin vuokrauspisteellä vaikka kropat olivat molemmilla aivan hapoilla. Yllättävän fyysinen laji on ohjaamisen kannalta myös yläkropalle.
Reissu tuntuu kyllä kropassa vielä tänään maanantainakin. Ja hyvä niin! Teki ihan hyvää meille molemmilla ulkoilla pidemmän kaavan kautta vaikka ehkä liikaa ahnehdittiin matkan pituuden kanssa. Olihan kyseessä kuitenkin meille uusia lajeja.
Tuli naurettua paljon, viikolla kohonneet stressitasot unohtuivat samantien ja uusien lajien kokeileminen on aina kivaa, vaikka laji ei sitten miellyttäisikään. Tässä tapauksessa lumikenkäily. Vähän houkuttaisi myös retkiluistimien vuokraaminen, mutta siihen mun tarvitsee kerätä rohkeutta vielä tovin.
Mites teidän kävi antamani haasteen kanssa, tuliko harrastettua liikuntaa ulkoilmassa? Kokeiltua peräti jotain uutta lajia tai uutta reittiä? Olisi ihana kuulla teidän mahdollisesti ulkoiluviikonlopusta. Tsemppiä kaikille alkaneeseen viikkoon!
-AaKoo